Viikon kappale

Omat tuntemukseni kiteytyvät tähän kappaleeseen:

http://www.youtube.com/watch?v=dE9VkVXfNN4

Elämän tarkoituksesta sananen.

Kuvittele seuraavaa: avaruusalus lähestyy maapalloa. Alus jää tarkkailemaan supertarkkaalla kaukoputkella ihmisten elämä. Miltä me näytämme? Mitä me teemme? Olemmeko vain muurahaisia, teemmekö vain jotain hetken mielijohteesta, olemmeko kaavamaisia, miksi me emme lennä?

Näen elämän tarkoituksen kahlitsevan meitä ihmisiä. Kaikkialla puhutaan elämän tarkoituksesta, uskonnoissa, kirjallisuudessa, runoissa ja mediassa. Kaikilla tuntuu olevan erilainen näkemys. Miksi meidän pitäisi määrittää elämän tarkoitus? Elämä itsessään ja kaikki ihmiset, heidän tarinansa ja kohtalonsa ovat tärkeitä. Me luomme itse elämäämme tarkoituksen. Olemme kuin tyhjä taulu, johon kokemukset maalavat jälkiä.  Vasta kuolinvuoteella/viimeisellä hetkellä elämän tarkoitus tulee sille: elämä on kokemusrypäs, meidän oma luomus.

Eskapismi

Olen eskapisti. Pakenen todellisuutta. Arki ei ole minua varten, en näe todellisuudessa paljoakaan tavoittelemisen arvoisia asioita. Itselleni todellisuus kuvastuu materialismin, ylimielisyyden, ahneude, ilkeyden ja tunteettomuuden pesänä.

Taide on aina ollut pakotie jonnekin muualle, ehkä parempaan, ehkä huonompaan paikkaan, muttta ainakin johonkin eksoottisempaan, rauhallisempaan paikkaan. Mutta hei, älkää pitäkö minua mielisairaalan potilaana, olen luonnostani mielikuvituksellinen ja paljon omissa maailmoissani. Kirjallisuudessa itseäni viehättää 1800-luvun romantiikan ajan mielikuvitukselliset ja tunteikkaat tarinat, mutta sekin vaihtelee. En pidä esim. Nora Robertsin kirjoista, vaikka ne edustavatkin romantiikkaa. En pidä nyyhkykirjoista/elokuvista.

Runoudessa A.W.Yrjänän tuotanto on vahvasti iskoustunut mieleeni ja eskapismi näkyy hänen runoissaan. Suosittelen kaikille Yrjänän runoja, ne eivät ole helppoja, mutta auettuaan ne tuovat elämään paljon uutta sisältöä ja tietynlaista piristettä.

Musiikissa ambient ja psykedeelinen rock ovat suosikkejani. CMX ei edusta kumpaakaan, mutta se on lempiyhtyeeni, voimakaiden sanojen, runouden ja melodioiden vuoksi.
Tässä maailmassa täytyy kuitenin tiedostaa elämän jäykät realiteetit. Koulunkäynti, koulutus, ammatti, työpaikka, veritus, eläke jne. ovat asioita, joita arvostetaan tässä yhteiskunnassa. Mutta jos tällaiseen "pyörään" joutuu, niin eikö silloin tunne että olisi metallisessa laatikossa. Välillä sitä tekee mieli lähteä; ota kaikki rahat tililtä, lennä eksoottiseen maahan ja ala elää, niin kuin haluat. Unohda yhteiskunnan odotukset ja lennä.

Lainaus Arvottomista:
- "Miksi pakenet todellisuutta?"
- "Minusta tuntuu, että todellisuus pakenee minua."
- "Ehkä todellisuudessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista."

Alkubriiffi

Välittömän intuition ja mielenjohtimen vuoksi loin oman blogin. Tarkoituksenani on kirjoittaa mahdollsimman paljon kaikennäköisistä aiheista: enimmäkseen elokuvista, filosofiasta, taiteesta ja omasta maailmankatsomuksestani maailmaa ja ihmisiä kohtaan. Pyrin kirjoittamaan viikoittain, vaikka koulutyöt ja abivuosi (apua) käyvät raskaasti päälle.

Tästä on hyvä jatkaa.