maanantai 20. joulukuuta 2010

Runo: 17:27

Liian paljon kasvoja, liikaa hymyä, liikaa välinpitämättömyyttä.
Näennäisesti hyvin, piilottaen hirviötä mielen takan,
pian antaa periksi, pian näyttää kyntensä,
Luoja auta meitä.

Hän kulkee vailla mitään ilmettä,
tuottaa ympärilleen eettisen huokauksen.
Mitä enemmän kuljemme, sitä pienemmiksi jalkamme muuttuvat,
sitä pitemmäksi kielemme muuttuu.
"Saanko kyydin?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti